Suurta lamaa kutsutaan usein katalysaattoriksi fasismin nousulle 1930-luvulla, ja fasismi johti lopulta toiseen maailmansotaan. Yhdistyneessä kuningaskunnassa, huolimatta taloudellisesta tuhosta, joka koettiin kaikkialla maailmassa, Iso-Britannia onnistui välttämään suuren laman puhkeamisen. Huolimatta maan parhaista yrityksistä pysyä poissa siitä, taloudelliset ongelmat saavuttaisivat lopulta maan. Nykyään historioitsijat ovat yhtä mieltä siitä, että Iso-Britannia ei kokenut suoraa suurta lamaa, vaan että se kävi läpi merkittävien taloudellisten vaikeuksien ajanjakson, joka oli samanlainen kuin suuri lama 1930-luvun alussa.
Ensimmäisen maailmansodan lopussa Britannia oli syvässä taloudellisessa kuohunnassa. Koska sen sodan aikana syntyi suuria määriä kansallista velkaa ja sen teollisuuspohja tuhoutui, maa ei kyennyt nousemaan ulos sodan jälkeisestä taloudellisesta lamasta. Tilanne paheni 1920-luvun lopulla, kun budjettileikkausten vuoksi hallitus joutui alentamaan sekä tuontitulleja että tuloveroja. Tämä teki useista maan teollisuudenaloista kilpailukyvyttömiä ulkomaisten markkinoiden kanssa ja johti massiiviseen työttömyyteen.
Koko 1930-luvun maan kasvava velka, kasvava työttömyys ja deflaatiohinnat tarkoittivat, että kansakunta oli vakavassa ahdingossa, ja hallitus halusi epätoivoisesti löytää ratkaisun. Kahden vuoden harkinnan jälkeen Britannia otti jälleen vuonna 1925 käyttöön kultastandardin, jonka tarkoituksena oli hallita inflaatiota. Tällä oli tahaton seuraus työllisyyden heikkenemisestä, sillä deflaatio johti nopeasti palkanleikkauksiin.
1930-luvun alussa taloudellinen huono hallinto ja kansainvälinen taloudellinen myllerrys aiheuttivat elintarvikkeiden ja hiilen kaltaisten materiaalien hintojen kärsimystä. Isossa-Britanniassa työttömyysaste nousi rajusti, kun palkkoja leikattiin edelleen ja ihmiset eivät kyenneet tulemaan toimeen. Vuoteen 1932 mennessä työttömyys oli saavuttanut 3 miljoonaa, ja miljoonat muut ihmiset kamppailivat tullakseen toimeen pienentyvien tulojen vuoksi.
Kasvavien taloudellisten vaikeuksien torjumiseksi Britannian hallitus hyväksyi hätävaltuuksia koskevan lain, jolla perustettiin työministeriö ja vahvistettiin sosiaalietuuksien järjestelmä. Tämä mahdollisti joidenkin pahiten vaikuttaneiden valtion avun, jota he tarvitsivat. Vaikka tämä antoi briteille mahdollisuuden kestää romahdusta taloustilannetta, siitä tuli myös suuria kustannuksia maan veronmaksajille, mikä pahensi entisestään jo ennestään huonoa taloudellista tilannetta.
Vuosikymmenen loppuun mennessä taloudellinen tilanne ei ollut kohentunut, työttömyys pysyi korkeana ja palkat laskivat jatkuvasti. Tämä oli jyrkkä vastakohta sille, mitä Britannian hallitus oli toivonut saavuttavansa taloussuunnitelmillaan. Yrittäessään keventää veronmaksajien taakkaa hallitus alkoi lainata voimakkaasti Yhdysvalloista rahoittaakseen budjettiaan. Tämä johti 1,3 miljoonan punnan valtionvelkaan.
Kun toinen maailmansota lopulta päättyi vuonna 1945, Ison-Britannian talous oli edelleen hauraassa tilassa. Huolimatta hallituksen yrityksistä auttaa taloutta, maa oli edelleen koukussa useista taloudellisista virheistä. Vaatii vuosia talousuudistuksia, korotettuja veroja ja Yhdysvaltain ulkomaanapua ennen kuin Iso-Britannia toipuisi. Vuoteen 1951 mennessä hallitus oli viimein onnistunut vähentämään työttömyyden hieman alle miljoonan ihmisen ja talouden näkymät olivat vihdoin alkaneet parantua.
Vaikutukset väestöön
Suuri lama ja hallituksen pyrkimykset estää sen valtaaminen Isossa-Britanniassa vaikuttivat dramaattisesti maan väestöön. Joukkotyöttömyyden vuoksi työntekijöitä pakeni kaupungeista maaseudulle ja ulkomaille. Jotkut näistä ihmisistä löysivät lopulta työpaikan ja jäivät Yhdistyneen kuningaskunnan ulkopuolelle, mutta suurin osa palasi ilman tuloja tai työllistymisnäkymiä.
Hallitus otti käyttöön myös järjestelmän, jossa kriteerit täyttäneille perheille tai henkilöille myönnetään etuuksia sekä ilmaista terveydenhuoltoa ja koulutusta samojen kotitalouksien lapsille. Tämän vaikutukset tuntuvat vielä tänäkin päivänä, sillä tänä aikana käyttöön otettu sosiaalinen turvaverkko on edelleen olemassa ja sitä käytetään edelleen laajalti.
Hallitus toteutti myös talouden elvyttämiseen tähtääviä toimenpiteitä, kuten eräiden tavaroiden tuontikiintiöitä. Tämä politiikka oli osittain onnistunut, vaikka se loi kauppavajeen, jonka täyttäminen kesti vuosia. Lisäksi politiikalla oli tuhoisa vaikutus kuluttajiin, sillä monien perushyödykkeiden hinnat nousivat dramaattisesti.
Talouden elpyminen
Britannian talouden elpyminen oli asteittaista, mutta lopulta onnistunutta. Hallituksen menot, uudistukset ja ulkomainen apu ovat kaikki osaltaan parantaneet maan taloudellista asemaa tulevina vuosikymmeninä. Kun talous vakiintui, brittiväestö pystyi nauttimaan uudesta vauraudesta sodan jälkeisinä vuosina hallituksen talouspolitiikan ansiosta.
Yksi merkittävimmistä hallituksen elvytyssuunnitelman seurauksena tapahtuneista muutoksista oli yksityisten yritysten määrän kasvu maassa. Vuosina 1951-1973 yritysten määrä kasvoi hieman yli 160 000:sta lähes 500 000:een. Tällä yksityisyrittäjyyden massiivisella lisääntymisellä oli talouden muutosvaikutus, joka tarjosi työpaikkoja ja infrastruktuuria, joista ennen elpymistä oli puuttunut.
Tämän lisäksi hallitus ryhtyi investoimaan myös infrastruktuuriin ja julkisiin palveluihin, kuten terveyspalveluun. Tämä hyödytti maata myös talouskasvun kannalta, sillä se lisäsi työvoiman saatavuutta ja alensi tavaroiden kustannuksia. Tämä yhdistettynä kulutusmenojen kasvuun tarkoitti, että maa kykeni kaivamaan itsensä ulos talouden lamasta.
Britannian globaali vaikutus
Talouden elpyminen, jonka Yhdistynyt kuningaskunta koki suuren laman jälkimainingeissa, mahdollisti myös Britannian laajentamaan maailmanlaajuista läsnäoloaan sodanjälkeisinä vuosina. Tämä uusi luottamus ja taloudellinen vahvuus mahdollisti kansakunnan nousemisen jälleen johtavaksi toimijaksi maailman näyttämöllä ja auttoi vahvistamaan sen kansainvälisiä diplomaattisia suhteita.
Yhdistynyt kuningaskunta pystyi myös hyötymään kasvavista kauppasopimuksista ja Kansainyhteisön maihin tehdyistä sijoituksista, mikä mahdollisti maan vaurauden ja vaikutusvallan rakentamisen. Kun maa liittyi Euroopan unioniin vuonna 1973, siitä oli tullut merkittävä toimija globaalissa politiikassa ja taloudessa.
Vuoden 2008 talouden taantuma
2000-luvulla Britannia ei ole ollut immuuni taloudellisten vaikeuksien vaikutuksilta. Vuonna 2008 maa oli täysimittaisen taantuman kourissa, kun työttömyys nousi jyrkästi ja kulutuskulut putosivat. Hallitus yritti lieventää vaikutuksia elvytysmenoilla ja veronalennuksilla, mutta niillä oli vain niin paljon. Tämän seurauksena Britannia tunsi suuren taantuman taloudelliset seuraukset pitkälle kuluneelle vuosikymmenelle.
Vaikka tämä saattoi muistuttaa Ison-Britannian talouden tilaa suuren laman aikana, Yhdistynyt kuningaskunta ei ole vielä nähnyt vastaavanlaista taloudellista tuhoa. Iso-Britannia on onnistunut selviytymään vuoden 2008 taantumasta siirtymättä deflaatiokierteeseen, ja sen seurauksena Britannian talous on palannut taantumaa edeltäneelle tasolle ja on sen jälkeen kasvanut tasaisesti.
Britannian talousstrategia
Ero Iso-Britannian suureen lamaan reagoinnin ja vuoden 2008 taantuman vastaisen vastauksen välillä osoittaa maan menestyksen pitkän aikavälin talousstrategian kehittämisessä. Suuresta lamasta lähtien Britannian hallitus on omaksunut ennakoivan lähestymistavan talouden hallintaan ja toteuttanut politiikkaa, joka on auttanut varmistamaan johdonmukaisen talouskasvun ja vakauden.
Tämän ennakoivan lähestymistavan ansiosta Ison-Britannian budjettialijäämä on pienentynyt 7,3 prosentista vuonna 2010 2,3 prosenttiin vuonna 2019, työttömyys laski 7,8 prosentista 3,9 prosenttiin samalla ajanjaksolla ja palkat nousevat merkittävästi. Tämä osoittaa maan pitkän aikavälin taloussuunnitelman tehokkuuden ja menestyksen, jonka se on kokenut selviytyessään nykyajan taloudellisista häiriöistä.
Brexitin vaikutus talouteen
Brexitin vaikutuksia ei tietenkään voida jättää huomiotta, kun keskustellaan Britannian nykyisestä taloudesta. Ison-Britannian päätöksellä erota Euroopan unionista vuonna 2016 on ollut seurauksia maan talouteen, ja on edelleen epäselvää, mitkä ovat päätöksen pitkän aikavälin vaikutukset. Britannian talous on pääosin jatkanut kasvuaan kansanäänestyksen jälkeen syntyneistä epävarmuustekijöistä huolimatta.
Ison-Britannian päätös erota EU:sta on kuitenkin aiheuttanut häiriöitä tietyillä aloilla, mukaan lukien tullit, tullimaksut ja maahanmuutto. Vaikka Brexitin pitkän aikavälin vaikutukset talouteen eivät ole vielä täysin nähtävissä, on selvää, että tämä taloudellisen epävarmuuden kausi ei ole niin äärimmäinen kuin suuren laman aika.
Suuren laman nykyaikainen vaikutus Britanniaan
Suuren laman vaikutukset ovat edelleen nähtävissä Isossa-Britanniassa. 30-luvulla toteutetun talouspolitiikan välittömänä seurauksena maasta on kehittynyt moderni valtio, jossa on sosiaalinen hyvinvointijärjestelmä, monipuolinen työvoima ja korkea taloudellinen vauraus. Tämän seurauksena Yhdistyneen kuningaskunnan yleinen väestö on nyt paljon taloudellisesti turvallisempi kuin se on ollut vuosikymmeniin.
On kuitenkin tärkeää muistaa, että ellei hallitus reagoi lamaan, Yhdistynyt kuningaskunta olisi todennäköisesti paljon eri paikassa tänään. Vaikka on totta, että maa pystyi välttämään täysimittaisen talouskriisin syvyydet, laman vaikutukset ovat edelleen ilmeisiä.
